Viikate

Kaivot kuivaa kantakaa
Haukkokaa henkeänne
Henget, te lähteen ehtyneen
Rantaviiva vilkuttaa
Jäähyväistä järven veet
Tuo kaunis harmaa kansi taivaan avautuu
Tuhka kuin salaa olkapäille laskeutuu
Tunnemmeko tulen?
Tunnemmeko enää?
Kuulemmeko sen kohinan?
Vaietkaa, marjat maan
Mietiskelkää, mesimetsät ja metsien päät
Vaivautuko vastaamaan
Kulkeko syksy sydämessä
Tuo kaunis harmaa kansi taivaan avautuu
Tuhka kuin salaa olkapäille laskeutuu
Tunnemmeko tulen?
Tunnemmeko enää?
Kuulemmeko sen kohinan?
Raskas vireeltään hämärästä hämärään
(Ei ollut susitaival)
Hämärästä hämärään
Pimeämpään pimeään
(Ei ollut susitaival)
Pimeästä pimeään
Ikävästä ikävään
(Ei ollut susitaival)
Ikävästä ikävään
Eikä siltikään
Susitaival
Susitaival
Tuo kaunis harmaa kansi taivaan avautuu
Tuhka kuin salaa olkapäille laskeutuu
Tunnemmeko enää?
Tunnemmeko enää?
Tuo kaunis harmaa kansi taivaan avautuu
Tuhka kuin salaa olkapäille laskeutuu
Tunnemmeko tulen?
Tunnemmeko enää?
Kuulemmeko sen kohinan?